Omakotitalon laajennus

Teksti ja kuvat – Janne Lievonen

Tässä artikkelissa seurataan vuoden 2016 aikana tehtävää omakotitalon laajennusta.

Hanke käydään läpi vaihe vaiheelta aina kustannusarviosta kohteen valmistumiseen.

 

27.2.2015 Huonetilaohjelma ja kustannusarvio

Laadin kustannusarvion alustavan huonetilaohjelman perusteella. Kyseessä on vanha hirsirunkoinen ja 1½-kerroksinen omakotitalo johon on 1990 luvun alkupuolella tehty lämmöneristävyyteen tähtääviä parannuksia, sauna- ja pesutilat, keittiöremonttia sekä yläkerran makuuhuoneet. Kaiken kaikkiaan rakennus vaikuttaa ikäisekseen terveeltä ja ryhdikkäältä.

Ongelmaksi muodostuvat lähinnä makuuhuoneiden sijainti yläkerrassa ja ainut, pieni WC-tila alakerrassa. Eläkkeellä oleville asukkaille järjestely alkaa olla hankala. Lisäksi talosta puuttuu kunnollinen kodinhoitohuone ja olohuonekin on pienen puoleinen.

Näistä lähtökohdista laadittiin alakerran laajennuksen huonetilaohjelma johon sisältyi:

• kodinhoitohuone
• makuuhuone
• olohuoneen laajennus
• esteetön WC-tila

Kaiken kaikkiaan suunnittelussa tullaan kiinnittämään huomiota esteettömään liikkumiseen. Lähtökohtana on kustannustehokas ratkaisu jatkaa taloa pituussuunnassa pitäen seinä- ja kattolinjat yhtenäisenä alkuperäisen rakennuksen kanssa. Vesikate varusteineen uusitaan myös vanhaan osaan kuten myös ulkomaalaus. Vanhan osan puolella uusitaan lisäksi joitakin vesiputkia ja lämminvesivaraaja.

Uusi osa toteutetaan rakenteilla jotka täyttävät lämmöneristysvaatimukset.

13.1.2016 Suunnittelusopimus

Tilaaja ilmoitti halukkuutensa hankkeen käynnistymiseen jo keväällä 2015 mutta käynnissä olevien projektien takia päätettiin suunnittelu käynnistää vasta talvella 2016. Sovittiin että allekirjoittanut laatii kohteeseen seuraavat suunnitelmat dokumentit:

• pääpiirustukset (=rakennuslupapiirustukset)
• rakennuslupahakemus liitteineen
• rakennesuunnitelmat
• sähkösuunnitelmat
• pääsuunnittelijan tehtävät

22.3.2016 Rakennuslupahakemus jätettiin käsittelyyn

Tavoiteaikataulu pääpiirustusten ja lupa-anomuksen suhteen ylittyi parilla-kolmella viikolla koska jouduimme tekemään ennakoitua laajemman kokonaisuuden rakennustöitä toisella työmaalla. On huomattava että rakennuslupahakemuksen liitteeksi tarvitaan kohteesta riippuen hyvinkin mittava määrä erilaisia liitteitä. Näitä ovat mm.

• Pätevän suunnittelijan laatimat pääpiirustukset (asemapiirustus, pohjapiirustukset, leikkauspiirutukset, julkisivupiirustukset)
• Energiaselvitys
• Naapurien kuuleminen
• Selvitys omistus ja hallintaoikeudesta
• Selvitys suunnittelijoiden pätevyydestä
• RH1 lomake (mahdollisesti myös muita RH-lomakkeita)
• jne kohteesta riippuen

Tässä kohteessa tuli tuntumaa myös Lupa.fi palveluun jonka kautta jo useissa kunnissa ja kaupungeissa voi esittää kysymyksiä rakennusvalvontaa sekä jättää rakennuslupahakemuksia. Kysymysten osalta saimmekin rakennusvalvosta mukavasti ohjeistusta mutta päädyimme vielä ”paperiseen” hakemukseen lähinnä rakennuttajan toiveesta.

 

15.4.2016 Rakennuslupa myönnetty

Rakennuslupa myönnettiin tavanomaisin vaatimuksin jotka koskevat erityisalojen suunnittelua ja työnjohtoa. Normaalisti rakennusluvassa edellytetään mm. seuraavia:

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennustarkastaja on hyväksynyt hankkeelle:

• Rakennustyön vastaava työnjohtaja
• KVV- työnjohtaja
• IV- työnjohtaja

Lisäksi tavallisesti edellytetään että ennen kunkin työvaiheen suorittamista on rakennusvalvontatoimistoon toimitettava (vähintään) seuraavat selvitykset ja suunnitelmat:

• Pohjatutkimus
• Rakennepiirustukset
• Ilmanvaihto suunnitelmat
• Vesijohto- ja viemärisuunnitelmat
• Rakennuksen käyttö ja huolto-ohje

 

Erityissuunnitelmien laatiminen

Aloitin erityissuunnitelmien laatimisen jo rakennnuslupavaiheen aikana. Yleensä näin voidaan toimia mikäli luvan myöntämiselle ei ole tiedossa olevia epävarmuustekijöitä (naapurit vastustavat hanketta, rakentaminen poikkeaa kaavamääräyksistä, rakennusoikeuden ylitys tms).

POHJATUTKIMUS

Koska kyseessä oli laajennus ja maaperä alueella tasalaatuista, päätettiin rakennuttajan kanssa että pohjatutkimusta ei tehdä. Pohjatutkimus korvattiin laatimallani perusmistapalausunnolla. Tätä menettelyä voidaan käyttää myös tilanteissa joissa maaperän kantavuus on todettavissa maastossa muilla menetelmillä esim. kantavilla alueilla koekaivauksella, selvästi todettavissa oleva kalliopohja tms.

RAKENNESUUNNITELMAT

Laadin kohteeseen tavanomaiset pientalon rakennesuunnitelmat joihin kuuluvat mm:

• Perustukset ja routasuojaus sekä maanvarainen laatta- tasopiirustus mittakaava (MK) 1:50
• Salaojat ja vesikattovesien poisjohtaminen – tasopiirustus MK 1:50
• Kantava pystyrunko ja rungon jäykistys – tasopiirustus MK 1:50
• Vesikattorakenteet ja vesikattorakenteiden jäykistys – tasopiirustus MK 1:50
• Rakenneleikkaukset – leikkauspiirustukset  rakenteista ja liitoksista MK 1:10
• Ristikkokaaviot – ristikkokaavio kattoristikkotehtaalle, tehdas vastaa ristikoiden suunnitelusta

Kohteissa joissa  on tuulettuva (kantava) alapohja, kantava välipohja, kellarirakenteista ja maanpaineseiniä jne tehdään vielä omat suunnitelmansa kyseisistä rakenteista.

 

LVI-SUUNNITELMAT

Pientalohankkeen LVI-suunnitelmiin kuuluvat esimerkiksi:

• Vesijohto- ja viemärisuunnitelma + linjakaavio
• Ilmanvaihtosuunnitelma
• Lämmönjakosuunnitelma (mikäli kyseessä on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä)
• Asemapiirustus (vesijohtojen ja viemäreiden sijainti tontilla, mahdollinen jätevesipumppaamo jne)

Tässä kohteessa LVI-suunnitelmat sisältyivät rakennusurakkatarjoukseeni ja ne laadittiin urakkasopimuksen solmisen jälkeen. Rakennusurakkatarjouksessa ja urakkasopimuksessa tulee kuitenkin olla tarkka kuvaus LVI-toteutuksista mikäli suunnitelmat eivät ole käytettävissä sopimuksen liitteenä.

SÄHKÖSUUNNITELMAT

Vaikka sähkösuunnitelmia viranomaisten taholta ei edellytetä laadittavaksi, tulisi ne laatia hyvissä ajoin ennen sähköasennusten aloittamista. Erityisesti mikäli sähköistys on erillinen urakka tai sisältyy rakennusurakkaan (kuten tässä tapauksessa), ovat suunnitelmat tärkeä osa urakka-asiakirjoja. Itse piirustusten lisäksi tulee laatia sähkötyöselitys ja/tai sähkökalusteluettelo yksilöimään toteutustapa ja käytettävät tuotteet. Laadin tähän kohteeseen seuraavat dokumentit:

• Pistesijoituspiirustus: valaistus ja pistorasiat
• Pistesijoituspiirustus: sähkölämmitys
• Pistesijoituspiirustus: heikkovirtajärjestelmät
• Ryhmäkeskuksen pääkaavio ja maadoitus
• Sähköpisteluettelo

 

Urakkatarjous ja rakennusurakkasopimus

Urakkatarjouksen laatiminen vaihtelee kohteesta riippuen melkoisesti. Tarjouspyynnöissä ja annetuissa tarjouksissa esiintyvistä puutteellisuuksista aiheutuu erittäin paljon tilaajan ja toimittajan välisiä riitatilanteita. Tässä kohteessa laadin tarjouksen niin että se voitiin suoraan liittää rakennusurakkasopimuksen liitteeksi määrittelemään urakka yksityiskohtaisesti. Itse urakkasopimuksessa tulisi olla ainakin seuraavia asiakirjoja mukana (luettelo ei ole täydellinen):

• Urakkasopimus
• Tarjouspyyntö
• Tarjous
• Suunnitelmat (Pää-, rakenne- ja LVIS-suunnitelmat)
• Selostukset ja luettelot (rakennustapaselostus, sähkötyöselostus, kalusteluettelot jne)
• Urakkarajaliitteet
• RYS-9 (Mikäli tilaaja on kuluttaja)

Urakkasopimus solmittiin heti rakennusluvan varmistuttua ja valmistelevat työvaiheet aloitetteen välittömästi.

Rakennusurakkaan oli tällä kertaa sisällytetty kaikki työt LVIS-toteutuksineen pois lukien seuraavat työsuoritteet:

• maanrakennus
• ulkomaalaustyöt
• sisäseinien tasoitus ja pintakäsittely

Rakennustöiden vaiheita

MAANRAKENNUS JA PERUSTUKSET

Oma osuutemme alkoi anturan teolla josta edettiin harkkomuuraukseen. Kyseessä on vanhan rakennuksen päätyy tuleva laajennus. Vanhan ja uuden perustuksen väliin toteutettiin liikuntasauma. Uuden osan anturat ovat selvästi leveämmät kuin vanhan osan ja perustamissyvyys hieman syvemmällä. Vanhan osan salaojajärjestelmä ja perustussyvyys tulee huomioida uutta osaa toteuttettaessa. Kuvassa maanrakennusurakoitsija asentanut suodatinkankaan, mursketäytöt, salaojajärjestelmän ja -tarkastuskaivot. Antura valettu ja harkkomuuraus aloitettu.

 

Harkkomuurauksen jälkeen sokkeli rapattiin kertaalleen, jonka jälkeen asennettiin sokkelin patolevy ja patolevyn yläreunaan lista. Ennen perustusten routasuojausta asennettiin putkisto vesikattovesien poisjohtamiseksi sekä maadoituskupari rakennuksen ympärille. Kuvassa ympärystäyttöjen asennus menossa routasuojauksen päälle. Yöpakkasten takia sokkelimuuraus suojattiin ja lämmitettiin. Näin varmistettiin harkkomuurauksen lujuuskehitys. Tässä kohteessa päävesijohto, viemärilinja ja sähkönsyöttökaapelit olivat valmiiksi vanhalla puolella.

 

Sokkelin sisäpuolinen pystylämmöneristys asennettuna. Sisäpuoliset täytöt tulee tiivistää riittävän ohuina kerroksina huomioiden maantiivistäjän kapasiteetti. Erityisesti kevytsoraharkkoperustuksissa on järkevää käyttää kohtuullisen kokoista tiivistyskonetta ja suorittaa täyttö pienempinä kerroksina. Näin vältytään muurauksen vaurioilta.

 

RUNGON ALASIDEPUU

Rungon alasidepuun asennus. Harkkomuuraukseen on juotettu juotosbetonilla 8mm kierretangot. Harkon päällä umpisolusokkelikaista joka estää kosteuden siirtymisen perustuksista puurunkoon. Radon alueilla tulee tämän lisäksi alajuoksun alle asentaa ns. radon-kaista jonka toinen reuna limittyy alapohjarakenteeseen. Näin radon ei pääse huoneilmaan perustuksen ja lattian välisestä liitoksesta. Painekyllästettyyn alajuoksuun 48×198 on porattu reiät kierretankoa varten.

 

ALAPOHJA

Kohteen alapohjarakenne toteutettiin ns. maanvaraisena laattana. Alapohjaratkaisuun vaikutti erityisesti vanhan osan alapohjaratkaisu ja vanhan osan lattiakorko. Vaikka nykyään suositaan tuulettuvia alapohjaratkaisuja, voidaan maanvarainen laatta toteuttaa toimivana lattiarakenteena. Tässä kohteessa alapohja toteutettiin osittain kevennettynä lisäämällä alapohjan polystyreenieristeen paksuutta. Näin vältyttiin maaperän lisäkuormitukselta alkuperäiseen nähden. Alapohjan kevennys voidaan toteuttaa myös esim. puhallettavalla kevytsoralla.  Kuvassa näkyvä höyrynsulkumuovikalvo on asennettu alapohjan lämmöneristekerrosten väliin. Myöhemmin kalvon yläreuna limittyy seinän höyrynsulun kanssa. Viemärit ovat asennettu alapohjan täyttöön. Vesijohdot tulevat myöhemmin vanhalta puolelta sisätiloissa joten niitä ei tässä tapauksessa ole asennettu alapohjan eristetilaan. Betonilaatan raudoitusverkko korokkeineen paikoillaan ja verkkoon kiinnitetty lattialämmityskaapelit huonejaon mukaisesti. Kaapelien alkupäät samoin kuin termostaattien antureiden putket nostettu ylös väliseinien kohdalla. Kohde on siis käytännössä lattiavalukunnossa. Lattiavalu tehtiin tällä kertaa ilman sadesuojaa koska keväinen säätila oli suotuisa. Kuitenkin sateen mahdollisuuteen tulee aina varautua tilapäisillä peitteillä. Lattiavalun päältä runkotyöt sujuvat selvästi helpommin.

 

PYSTYRUNKO JA VESIKATTORAKENTEET

Pystyrunko toteuttiin paikalla rakennettuna 48×198 soiroista jonka lisäksi sisäpuolelle tuli 48×48 lisäkoolaus. Näin kokonaislämmöneristepaksuus oli 250mm. Vähäisestä ristikkomäärästä johtuen kattoristikoiden nosto meni tässä kohteessa ”miesvoimin” jota ei voida pitää suositeltavana työturvallisuus huomioiden. Korkeissa ristikoissa harjapala toimitetaan erikseen ja se kiinnitetään ristikkoon työmaalla (kuvassa työn alla). Tässä kohteessa ristikoissa on ns. yläkertavaraus joka mahdollistaa huoneiden rakentamisen yläkertaan myöhemmin. Tässä vaiheessa kyseinen tila jäi varastoullakoksi. Yläkertavaraus vaatii alakertaan harjansuuntaisen kantavan väliseinän.

 

Kohteeseen uusittiin vesikate kauttaaltaan. Vanhan osan peltikatteen alla ollut huopakate oli hyväkuntoinen ja jätettiin uuden peltikatteen aluskatteeksi. Uudella puolella asennettiin alapinnastaan kondessisuojattu aluskate. Uusien kattoristikoiden linjaus samaan tasoon vaatii huolellista mittausta ja suunnittelua ennen ristikoiden tilaamista. Tässä kohteessa pienet mittapoikkeamat korjattiin säätämällä aluskatteen päälle tulevien tuuletusrimojen paksuutta. Toisessa kuvassa näkyy vanhan osan tiilimuurattu piippu. Piippuun muurattiin samalla uusi yläosa, tehtiin lakivalu sekä asennettiin ruostumaton piipunhattu.

 

Kattopeltien asennus menossa.

 

Vesikate ja -varusteet asennettu.

 

ULKOSEINÄRAKENTEET

Ulkovuoren toteutus oli perinteinen pintarimoitettu umpilaudoitus vanhan osan mallin mukaisesti. Ulkovuoren alle asennettiin ristikoolaus ja tuulensuojalevy. Jyrsijöiden pääsy ulkovuoren tuuletusväliin estettiin tuuletusvälin alareunaan asennetulla teräsverkolla. Tähän tarkoitukseen soveltuu myös ns. hiirilista.

 

Sisäpuolelta tarkasteltuna ulkoseinän rakennekerrokset  selviävät ao. kuvasta. Pystyrungon väliin asennettu 200mm lämmöneristys. Rungon sisäpuolella höyrynsulkuna PE-muovikalvo. Höyrynsulku taitettu yläpohjaan jossa se limittyy myöhemmin yläpohjan höyrynsulkuun. Höyrynsulun sisäpuolella 48×48 vaakakoolaus joiden väissä 50mm lämmöneriste. Viimeisenä kerroksena sisäpinnassa kipsilevy. Ikkuna-aukon kohdalta tuulensuojalevy puhkaisematta. Tuulensuojalevy toimii sääsuojana siihen asti kunnes ikkunat ovat asennettu.

 

YLÄPOHJARAKENTEET

Tässä kohteessa kattoristikot mahdollistavat yläkerran toteuttamisen myöhemmin. Tässä vaiheessa yläkertaan toteutettiin kylmä ullakko johon käynti puhkaistiin vanhan osan yläkerrasta. Ullakon lattiaa koolattiin siten että vaadittu lämmöneristyspaksuus saavutettiin. Kuvassa menossa kylmän ullakon lattian asennus joka tehtiin havuvanerilla suhteellisen tiheän lautakoolauksen päälle.

 

LVIS

Remontti- ja laajennuskohteen LVIS toteutus vaatii huolellista ennakkosuunnittelua. Usein putkilinjoja joudutaan kuitenkin toteuttamaan ennakkosuunnitelmista poiketen. Seuraavissa kuvissa joitakin LVIS yksityiskohtia.

Ilmanvaihdon osalta vanha puoli toimi painovoimaisesti. Päädyttiin toteuttamaan laajennusosan ilmanvaihto poistoilman osalta vesikatolle asennettavalla huippuimurilla (WC ja KHH tiloista) ja tuloilma ikkunakarmien tuloilmasäleiden kautta (makuuhuoneet ja olohuoneet). Tyypilliset puutteet näissä asennuksissa ovat yleensä IV-kanavien kannakoinnissa ja erityisesti IV-kanavien lämmöneristeissä. Kuvissa huippuimurin poistokanava vesikatolle kannakoituna ja toisessa kuvassa eristettynä. Eristeet ovat varmistettu teippaamalla ja rautalankasidonnalla.

 

Vesijohtojen osalta rakennettiin vesipisteet laajennusosalle ja uusittiin vanhan puolen lämminvesivaraaja, sekoittajat ja vesijohdot aina vesimittarilta asti. Vanhalla puolella vesijohtovedot tehtiin pääsääntöisesti komposiittiputkilla pintavetoina. Uudella puolella käytettiin PEX-putkea suojaputkessa ja vesijohdot ovat näin asennettu piiloon rakenteisiin.

 

Viemärit liitettiin laajennusosalta vanhan osan järjestelmään vanhan osan alla olevassa perunakellarissa. Kuvassa uuden viemärin liitos vanhaan pystyrunkoon.

 

Sähköistyksen osalta laajennusosalle lisättiin ryhmäkeskus jonka kautta laajennusosan sähköistys toteutettiin. Vanhalle osalle uusittiin samalla valaistusta ja vaihdettiin sähköpatterit. Mahdollisesti myöhemmin lisätään ilmalämpöpumppu. Kuvassa laajennusosan ryhmäkeskus

 

VANHAN JA UUDEN OSAN LIITOS

Rakenteellisesti laajennuksen liitos tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Erityisesti lämmöneristyksen ja höyrynsulun jatkuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi rakenteiden erilainen eläminen ja painuminen tulee huomioida toteutuksessa. Joskus vanhan osan rakenteet voidaan osittain jättää näkyviin uudelle puolella. Kuva uudesta olohuoneesta päin jossa vanhan osan harmaa hirsinen ulkoseinä jätettiin uuteen olohuoneeseen päin näkyviin. Hirsiseinä on ollut aikoinaan säiden armoilla ennen kuin ulkoverhous on asennettu. Osa vanhan puolen lattiaa kunnostettiin samalla ja lattiapintaan asennettiin yhtenäinen vinyylikorkki. Toisessa kuvassa kodinhoitohuoneessa näkyy oikeassa reunassa vanhassa ulkoseinän ollut pesuhuoneen ikkuna joka jätettiin näkyviin kodinhoitohuoneeseen päin. Osa kodinhoitohuoneen kalusteista kuvassa vielä asentamatta.

 

Lopputulos ja yhteenveto

Lopputuloksena saavutettiin tilaajan asettamat tavoitteet sekä toiminnallisesti että ulkonäöllisesti. Kohde sai merkittävän tasonkorotuksen. Ulkopuolelta tarkasteltuna laajennus muodosti koko rakennukselle sopusuhtaisemman ulkonäön. Kuvassa näkyy vanhan osan ulkoseinän ja sokkelin liitoksen asennettu pelti joka suojaa seinän alareunaa jatkossa. Kun vanha osa maalataan uudelleen, on laajennus kaikilta osin yhtenevä vanhan osan kanssa.