Teksti ja kuvat – Janne Lievonen
Valesokkelista mahdollinen kosteus- ja homeongelma
Suunnittelimme ja toteutimme korjauksen 1980-luvulla rakennettuun esimerkkikohteeseen.
Valesokkeli – yleinen rakennustapa 1970- ja 1980-luvuilla
Kyseisenä ajanjaksona rakennetuista omakotitaloista iso osa on toteutettu valesokkelilla – tiiliverhoilluista taloista lähes kaikki ja puutaloistakin merkittävä osa. Valesokkelitalossa lattian korkeusasema on tyypillisesti matalammalla kuin sokkelin yläpinta. Tällä on pyritty saamaan lattian korkeusasema mahdollisiman alas mm helpottamaan esteetöntä kulkua. Tällaisessa perustustavassa ulkovuoraus kyllä alkaa sokkelin päältä mutta seinän puurunko on perustettu alkavaksi alemmalta tasolta ja on näin ollen altis kostumaan ja homehtumaan. Näissä rakennuksissa esiintyy myös kosteudelle alttiita alapohjarakenteita.
Esimerkkikohteessamme oli ns. reunavahvistettu maanvarainen laatta jonka päälle oli rakennettu puurakenteinen lattia mineraalivillaeristyksillä. Laatan kosteuskatko oli puutteellinen ja puurakenteet olivat kostuneet. Samoin väliseinärungot alkavat alapohjalaatan tasolta ja ovat alttiita kostumiselle. Esimerkkikohteesta purettiin kaikki alapohjan puurakenteet kuten myös kaikki väliseinät.
Sisäpuolelta valesokkelin rakenne näkyy hyvin kun ulkoseinän eristeet ovat pääosin poistettu. Ulkoseinärunko ulottuu reunavahvistelaattaan asti. Ulkovuoraus on muurattu kevytsoraharkon päältä. Puurungon ulkopuolella ristikoolaus jonka väliin asennetuissa lämmöneristeissä myös tummentumaa..
Kevytsoraharkkoa vasten olleet lämmöneristeet olivat tummuneet alapäästä. Homehtuneet seinäeristeet vaihdettiin.
Valesokkelitalon korjausta suunniteltaessa ensimmäinen tehtävä on varmistaa että talon salaojitusjärjestelmä, pintavesien ohjaus talon ulkopuolella sekä vesikattovesien poisjohtaminen ovat kunnossa. Vasta tämän jälkeen on muiden rakenteiden korjaaminen järkevää. Valesokkeliongelman korjaus lähtee siitä että orgaaniset rakennusmateriaalit poistetaan alueelta jossa ne ovat kosteudelle alttiita. Ulkoseinän runko joudutaan näin ollen katkaisemaan ja tukemaan uudelleen. Perinteisesti tähän on käytetty harkkoja mutta harkkojen käyttö on hidasta. Esimerkkikohteessa käytettiin ruostumattomia valesokkelikenkiä. Alajuoksi ja kaksi runkotolppaa katkaistaan ja tolppien alle sijoitetaan valesokkelikengät. Kengät kiristetään paikoilleen ja sama toistetaan. Kuvassa rungon ulkopuolella näkyvä mineraalivilla uusittiin samalla. Lisäksi rakenteet desinfioitiin ja sisätiloissa suoritettiin otsonointikäsittely. Harkkosokkelia vasten asennettiin polyuretaanieristelevy pystyyn kuitenkin niin että harkon ja eristelevyn väliin jäi tuuletusrako. Tiiliulkovuoren ja tuulensuojalevyn välinen tuuletusväli korjattiin avaamalla ensimmäisen tiilivarvin pystysaumoja.
Valesokkelikenkien juurivalu suoritettu. Polyuretaanilevy asennettu pystyyn valun ulkopuolelle ja vaahdotettu tiiviiksi vaakakoolaukseen. Rungon ulkopuoliset lämmöneristeet vaihdettu.
Ulkoseinän alareunan mineraavillaeristeet korvattu polyuretaanilla. Nämä toimivat samalla ulkoseinän kosteus- ja lämpökatkona alapohjalaattaa vasten.
Alapohja toteutettiin siten että alapohjaan valettiin toinen pintalaatta. Koska alkuperäistä reunavahvistelaattaa ei voitu purkaa, suunniteltiin kosteuskatko näiden kahden laatan väliin. Reunavahvistelaatta oli aikoinaan valettu hyvin epätasaiseksi ja ensimmäiseksi laatan päälle levitettiinkin tasaushiekkaa. Myös tasoitteen käyttö on mahdollista. Hiekan päälle asennettiin ensimmäinen kerros alumiinipintaisia polyuretaanilevyjä.
Polyuretaanilevyjen saumat vaahdotettiin polyuretaanivaahdolla. Samoin saumat teipattiin alumiiniteipillä. Ensimmäisen eristekerroksen jälkeen asennettiin höyrynsulkumuovikalvo siten että se limittyi lattiaeristelevyjen väliin ja ulkoseinän uuden höyrynsulun kanssa. Kuvassa toisen lattiaeristekerroksen asennus menossa. Höyrynsulkumuovikalvo nostettu seinälle mutta seinäeristeitä vielä asentamatta. Lattiaan asennettiin raudoiteverkot ja vesikiertoinen lattialämmitysputkisto. Lattiavalun jälkeen lattian pintalaatan päältä rakennettiin uudet väliseinärungot jne. Ulkoseinien lämmöneristystä parannettiin rungon sisäpuolisella, 50mm paksulla vaakakoolauksella ja lisälämmöneristyksellä.
Talon kaikki höyrynsulut uusittiin. Käytännössä tämä tarkoitti myös yläpohjan koolausten uusimista. Yläpohjaan oli syntynyt muodonmuutoksia jotka samalla oikaistiin uuden yläpohjakoolauksen avulla. Myös talotekniikka uusittiin lähes kokonaan: Vesijohtoja uusittiin, asennettiin uusi tulo- ja poistoilmanvaihtokanavisto sekä ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla. Lämmitysjärjestelmän muodostivat ilmasta veteen lämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys. Sähköistys uusittiin kokonaan – samoin sähkökeskus. Kuvassa yläpohjaan asennettua sähköistystä uuden höyrynsulun alapuolelle. Myös ikkunat ja ulko-ovet vaihdettiin ja rakennus täyttää näin ollen myös nykyiset lämmöneristysvaatimukset.